Lakiasiat

Usein kysyttyä: Tapaamisongelmat ja sukunimen muuttaminen

Kirjoittanut Hilkka Huiskala, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Supliikissa 1/2009

Liiton lakimies Hilkka Huiskala vastasi jäsenlehti Supliikissa (1/2009) lukijoiden useimmin esittämiin kysymyksiin liittyen lasten tapaamisongelmiin ja sukunimen muuttamiseen.

                                                                       Kuvassa: Hilkka Huiskala

Sukunimen  muuttaminen
Sukunimen muutos edellyttää kummankin huoltajan suostumusta. Nimiasia onkin yksi tärkeä syy vaatia yhteishuoltajuutta. Yhteishuollossa tehtävät voidaan jakaa vanhempien kesken, jolloin voidaan päättää, että nimenmuutoksesta vanhemmat päättävät yhdessä vaikka moni muu asia jäisi yksin toisen vanhemman päätäntävaltaan.

Tapaamisongelmia
 

Mitä etävanhempana teen, kun lapseni ei enää ollutkaan päiväkodissa / koulussa mennessäni hakemaan häntä lailliseen tapaamiseen? Entä kun lähivanhempi muutoin yksipuolisesti päättää poiketa sovituista tapaamisista?

Olipa tapaamisista sosiaalitoimessa vahvistettu vanhempien keskinäinen sopimus taikka oikeuden päätös, on lapsella lain suoma turva tavata etävanhempaansa näiden päätösten mukaisesti. 1.12.1996 tuli voimaan laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoa haetaan lapsen kotipaikan käräjäoikeudelta. Oikeus antaa tämän jälkeen sovittelijan tehtäväksi järjestää asiassa sovittelu. Sen tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sovittelija ottaa pikaisesti yhteyttä asianosaisiin ja pyrkii järjestämään asianosaisten kesken yhteisen neuvottelun. Sovittelijan tulee keskustella myös lapsen kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista.

Lue lisää: Usein kysyttyä: Tapaamisongelmat ja sukunimen muuttaminen

Isä- ja äitipuoli lapsilainsäädännössä

Kirjoittanut Hilkka Huiskala, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilö, jolle lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai sitä ennen solmii avioliiton. Holhoustoimesta annetun lain mukaan holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esim. vajaavaltaisuuden (mm. alaikäisyys) vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.

Lue lisää

Lapsen etu lainsäädännössä

Kirjoittanut Hilkka Huiskala, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti

Lapsen etu on lapsilainsäädännön johtava periaate. Lapsen etua käsitteenä ei ole yksiselitteisesti määritelty, sillä sen tarkka yksilöinti on mahdoton tehtävä. Lapsen etu on sidoksissa aina tiettyyn yksittäiseen tapaukseen ja tiettyyn lapseen. Kuitenkin lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ratkaisu aina muotoiltava siten, että sen voidaan parhaiten katsoa toteuttavan lapsen etua kussakin tilanteessa.

Lue lisää