Usein kysyttyä: Tapaamisongelmat ja sukunimen muuttaminen

Kirjoittanut Hilkka Huiskala, asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Supliikissa 1/2009

Liiton lakimies Hilkka Huiskala vastasi jäsenlehti Supliikissa (1/2009) lukijoiden useimmin esittämiin kysymyksiin liittyen lasten tapaamisongelmiin ja sukunimen muuttamiseen.

                                                                       Kuvassa: Hilkka Huiskala

Sukunimen  muuttaminen
Sukunimen muutos edellyttää kummankin huoltajan suostumusta. Nimiasia onkin yksi tärkeä syy vaatia yhteishuoltajuutta. Yhteishuollossa tehtävät voidaan jakaa vanhempien kesken, jolloin voidaan päättää, että nimenmuutoksesta vanhemmat päättävät yhdessä vaikka moni muu asia jäisi yksin toisen vanhemman päätäntävaltaan.

Tapaamisongelmia
 

Mitä etävanhempana teen, kun lapseni ei enää ollutkaan päiväkodissa / koulussa mennessäni hakemaan häntä lailliseen tapaamiseen? Entä kun lähivanhempi muutoin yksipuolisesti päättää poiketa sovituista tapaamisista?

Olipa tapaamisista sosiaalitoimessa vahvistettu vanhempien keskinäinen sopimus taikka oikeuden päätös, on lapsella lain suoma turva tavata etävanhempaansa näiden päätösten mukaisesti. 1.12.1996 tuli voimaan laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoa haetaan lapsen kotipaikan käräjäoikeudelta. Oikeus antaa tämän jälkeen sovittelijan tehtäväksi järjestää asiassa sovittelu. Sen tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöönpantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sovittelija ottaa pikaisesti yhteyttä asianosaisiin ja pyrkii järjestämään asianosaisten kesken yhteisen neuvottelun. Sovittelijan tulee keskustella myös lapsen kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista.

Sovittelija pyrkii selvittämään mahdollisimman hienovaraisesti lapsen omat toivomukset ja mielipiteet. Sovittelija antaa oikeudelle kertomuksen toimenpiteistään. Sovittelijaa voidaan myös kuulla asian johdosta järjestettävässä suullisessa istunnossa. Täytäntöönpanoasian yhteydessä ei voida muuttaa kuin vähäisessä määrin tapaamisten sisältöä (jos se on lapsen edun mukaista ja edistää tapaamisoikeuden toteuttamista), vaan samanaikaisesti saatetaan laittaa vireille toinen oikeudenkäynti, jossa pyritään muuttamaan voimassa olevia tapaamisia.

Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla hakijan vastapuoli sallimaan lapsen ja hakijan väliset tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä on määrätty. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi siten, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla täyttämään mitä päätöksessä on määrätty. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapsen täytettyä 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Äärimmäisen keinona täytäntöönpanolle on lapsen noutaminen viranomaisten toimesta, mutta tähän on oltava lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä. Tuomioistuin voi myös määrätä mm., että lapsen olinpaikkaa ei saa muuttaa taikka sijoittaa lasta hoidettavaksi kodin ulkopuolelle; että hakijan on oltava saapuvilla lasta noudettaessa; että hakijan on talletettava omansa ja lapsen voimassa oleva passi ulosottomiehen huostaan; että hakijan vastapuolen on ilmoitettava lapsen olinpaikka ja muutoinkin velvoittaa hakijan tai hakijan vastapuolen tekemään jotain tai kieltää heitä tekemästä jotain sekä antaa muita hakijaa tai vastapuolta velvoittavia määräyksiä, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja lapsen edun suojaamiseksi.

Uhkasakko asetetaan euromäärältään kiinteänä. Erityisestä syystä se voidaan asettaa juoksevana eli  siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan. Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettua ajanjaksoa varten, jonka kuluessa päätöstä ei ole noudatettu. Lisäerä voidaan määrät myös jokaisesta kerrasta, jona päätöstä ei ole noudatettu. Se voidaan asettaa enintään 6 kk ajanjaksolle. Tuomioistuin tuomitsee vastapuolen hakemuksesta uhkasakon maksettavaksi, mutta ennen tuomitsemista asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Uhkasakkoa ei tuomita maksettavaksi, jos voidaan näyttää, että velvoitteen noudattamatta jättämiseen on ollut hyväksyttävä syy.

Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ei estä se, että samanaikaisesti oikeudessa on vireillä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia. Näitä riitoja ei voida käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.

VAIKKA TAPAAMISISSA ON KYSE LAPSEN OIKEUDESTA TAVATA ETÄVANHEM- PAANSA, LAPSI EI VOI OIKEUDESSA VAATIA ETÄVANHEMMAN VELVOITTAMISTA TAPAAMISIIN; VALITETTAVASTI.

Jos etävanhempi ei ole tyytyväinen voimassa oleviin tapaamisaikoihin, eikä lähivanhempi suostu sopimaan muutoksista, on asia saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tapaamiset voidaan ”räätälöidä” kunkin perheen tarpeisiin. Ainoita tapaamisvaihtoehtoja eivät ole viikonloput perjantaista sunnuntaihin tai vuoroviikoin. Tapaaminen voi alkaa keskiviikkona tai torstaina ja päättyä sunnuntain sijasta maanantaina taikka tiistaina kouluun / päiväkotiin. Toisille perheille luontuvat arki-iltatapaamiset esim. lapsen ja vanhemman yhteisestä harrastuksesta johtuen ja toiset taas kokevat arki-illat vain rasittavaksi edestakaisin kulkemiseksi. Kesälomaa vietetään yhden, kahden tai kolmen viikon jaksoissa. Jotkut puolittavat koko koulujen kesäloman; kuitenkin niin, että lapset vuorotellen ovat kummankin vanhemman luona lyhyempiä jaksoja. Toiset sopivat jouluun ja uuteen vuoteen lyhyitä tapaamispäiviä ja toiset jakavat koko lapsen pitkän joululoman puoliksi. Jos tapaamisissa on kyse suurista erimielisyyksistä, voi käräjäoikeus pyytää sosiaaliviranomaisilta olosuhdeselvitystä päätöksensä tueksi.