Lapset ja nuoret

Lapsi uusperheessä

Kirjoittanut Pekka Larkela 27.06.2011 14:45

”En tiedä voinko mä ikinä mennä naimisiin? Kun mä haluan ottaa ainakin kolme koiraa! Ja sitä ei ikinä tiedä, ett onko sillä mun vaimon lapsilla allergioita – jolloin mä joutuisin luopumaan koiristani” Tämä on erään alle kouluikäisen uusperheessä asuvan pojan mietteitä! Se herättää monta mielikuvaa ja kertoo paljon meistä itsestämme ja asenteistamme: minkälaisia tulkintoja ja johtopäätöksiä tästä kertomuksesta teemme. Herättääkö tämä kertomus meissä hilpeyttä vai kauhistusta? Onko tässä tulevaisuuden kuvaa perheistä – hyvä vai huono?!?
Se, että uusperheessä elää kaksi aikuista tuo lapsen arkeen myönteisiä vaikutuksia. Myönteisten vaikutusten esteenä nähdään usein ex-puolisot. Uskon kuitenkin, että uusperheen vanhempien parisuhde ja molempien sitoutumisella yhteiseen kasvatukseen on erittäin suuri merkitys.
Leena Mäkijärvi neuvoo vanhempia kirjoittamassa kirjassaan Viikonloppulapsesta (Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995):
•    Uusperheessä kaikki on mahdollista. Anna kaikille osapuolille aikaa sopeutua uusiin ihmisiin.
•    Älä pakota lasta rakastamaan uutta aikuista tai uusia sisaruksia.
•    Uusperheessä huumorilla voidaan pelastaa paljon.
•    Kunnioita uusperheen jäsenten yksilöllisyyttä.
•    Perheen aikuisten on osattava ottaa kahdenkeskistä aikaa riittävästi – tapahtuipa ympärillä mitä tahansa.
•    Avioeron jälkeen uusperhe voi antaa lapselle uudet elämän mahdollisuudet.
•    Uusperheen muodostaminen ei saa estää lapsen suhdetta biologiseen vanhempaan ja sisaruksiin.
•    Lapsen on saatava pitää yhteyttä toiseen vanhempaan, jos hän sitä haluaa.
•    Avioero voi olla lapselle uuden, tasapainoisemman elämän vahva alku.
•    Avioeron läpikäynti perheessä voi antaa uuden suunnan ongelmien ratkaisemisen oppimiselle.
•    Lapsen ja vanhemman yhteydenpito on kiinni laadusta – ei aina määrästä.
www.supli.fi
Pekka Larkela, toiminnanjohtaja, Suomen Uusperheellisten Liitto ry

Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä

Kirjoittanut Minka Mansikka 13.12.2010 16:07

Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.

Lue lisää: Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä

Uusperheen äidit arvioivat lastensa voivan hyvin

Kirjoittanut KM Anne Holmberg ja KM Sari Silmäri-Salo Supliikki 1/2007 29.11.2010 10:23

 

Keväällä 2006 valmistuneessa gradututkielmassamme ”Uusperheen lasten sosioemotionaalinen käyttäytyminen ja vanhemmuus äitien arvioimana” tarkastelimme isäpuoliperheissä elävien lasten hyvinvointia äitien kokemana. Tutkimusaineisto oli osa Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimushanketta Syrjäytymisen syntymekanismit varhaislapsuudessa. Tutkittavia perheitä oli yhteensä 577. Näistä perheistä osa oli isäpuoliperheitä, joissa oli vain äidin biologisia lapsia ja osa sellaisia perheitä, joissa oli myös pariskunnan yhteisiä lapsia. Tutkittavat lapset olivat kolme-, kuusi- ja kahdeksanvuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä uusperheen lasten sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen. Sosioemotionaalisesta käyttäytymisestä huomion kohteena olivat: lapsen sosiaalinen käyttäytyminen, arkuus ja ujous, aggressiivisuus ja vastustaminen, ylivilkkaus ja impulsiivisuus sekä masentuneisuus ja psykosomaattiset oireet. Tarkastelun kohteena olivat lapsen ikä ja sukupuoli sekä uusperheen rakenne ja vanhemmuus.

Lue lisää: Uusperheen äidit arvioivat lastensa voivan hyvin

Läheisneuvonpito vahvistaa lapsen tukiverkostoa

Kirjoittanut Sarianna Reinikainen, tutkija, STAKES, Supliikki 1/2006 07.02.2010 14:47

Artikkelissa käytän yksinkertaisuuden vuoksi käsitettä "lapsi" tarkoittaen sillä yleensä alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Läheisneuvonpito (engl. Family Group Conference) on kokous ja prosessi, jossa haetaan ratkaisua perheen tai jonkun perheenjäsenen huolestuttavaan tilanteeseen. Alun perin työtapa on kehitetty suunnitelman ja päätöksen teon menetelmäksi lastensuojeluun, mutta nykyään sitä käytetään myös muussa sosiaalityössä, kuten vammaisten, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä vanhusten asioissa. Kiinnostusta läheisneuvonpidon soveltamiseen ja kehittämiseen on viime vuosina herännyt laajasti myös muissa yhteyksissä, mutta toistaiseksi konkreettisia liikkeellelähtöjä on sosiaalityön ulkopuolella ollut vähän.

Lue lisää: Läheisneuvonpito vahvistaa lapsen tukiverkostoa