Vanhempana ja aikuisena uusperheessä -tutkimus uusperheen puhetavoista ja kontrolliodotuksista

Kirjoittanut Päivi Sutinen, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kasvatustiede, 9.11.2005 07.02.2010 14:29

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, miten isä- ja äitipuolet puhuvat omasta olemisestaan ja asemastaan isä- ja äitipuolena uusperheessä.

Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia isä- ja äitipuolten toimija-asemia erilaisista kulttuurisista puhetavoista rakentuu? Millaiset kontrolliodotukset säätelevät isä- ja äitipuolten toimintaa? Millaisia seurauksia erilaiset kulttuuriset puhetavat mahdollisesti tuottavat ja ylläpitävät?

Työn empiirinen osa koostui viidentoista aikuisen haastatteluista: kahdeksan isäpuolta ja seitsemän  äitipuolta. Haastateltavat olivat kaikki eri perheistä. Kaikilla heillä oli omia lapsia joko edellisestä liitosta tai voimassa olevasta liitosta. Haastateltavien puolisoilla oli yhteishuoltajuus lapsista entisen puolisonsa kanssa.

Tutkimus käyttää diskurssianalyyttistä  lähestymistapaa ja analysoi ensinnäkin sitä, millä tavoin haastateltavat puhuvat itsestään, jäsentävät isä- ja äitipuolena olemista. Millaisiin puhetapoihin (repertuaareihin) he tukeutuivat tulkitessaan isä- ja äitipuolena olemista sekä millaisia toimija-asemia näistä puhetavoista rakentui? Toiseksi analysoitiin erilaisia kontrolliodotuksia, joiden vaikutuksen haastateltavat tuovat esille omaan olemiseensa. Kontrollitekijöitä tarkasteltiin lähemmin tuen ja uhan näkökulmasta eli siitä, minkä merkityksen haastateltavat itse niille antoivat. Kolmanneksi analyysi selvittää vaikutusmahdollisuuksia, joita isä- ja äitipuolet itse kokevat itsellään olevan. Neljänneksi tarkastellaan isä- ja äitipuolena olemista erilaisten vuorovaikutusten kehysten näkökulmasta.

Epäselvät roolit

Aikaisemmat tutkimukset ovat olleet yksimielisiä siitä, että äitipuolen asema on uusperheissä kaikkein vaikein.

Tämä uusi tutkimus selventää asiaa tuomalla esille sekä naisen ja äidin rooliin liittyvät odotukset että myytit äideistä ja äitipuolista ja näiden vaikutukset äitipuolten omaan toimintaan. Tutkimus tuo esille myös sen, mitä roolien epäselvyys tarkoittaa arjen uusperhe-elämässä. Epäselvät roolit aiheuttivat oman toiminnan rajoittamista, koska ei tiedetty, miten oma toiminta vaikuttaa itsen ja toisten hyvinvointiin.

Isä- ja äitipuolilla raskaita perusolettamuksia

Isä- ja äitipuolten omaan toimintaan vaikuttavia perusolettamuksia oli lasten biologisten vanhempien ehdoton ensisijaisuus lasten elämässä. Perusolettamuksena oli myös ? etenkin uusperheen alkuvaiheessa äitipuolilla ? että puolison lapsia voi ja pitää rakastaa kuin omia lapsia. Olettamuksena oli lapsen edun takia, että muualla asuvan biologisen vanhemman kontrolli tuli hyväksyä torjumatta ja rajoittamatta. Tämä siitä huolimatta, että kontrolli aika ajoin ylitti yksityisyyden rajat. Omat vaikutusmahdollisuudet rajoittuivat kodin seinien sisäpuolelle. Vaikuttamista lapsipuolen kasvatukseen perusteltiin yhteisessä kodissa asumisella, arjen yhteisvastuulla ja puolison tukena olemisella. Kodin ulkopuolelle oleviin asioihin vaikutettiin puolison kautta ja välityksellä.

Oletuksina isä- ja äitipuolten itsen ulkopuolisista kontrollitekijöistä olivat sekä perheen sisäiset tekijät (puoliso, omat lapset, lapsipuolet) että perheen ulkopuoliset tekijät (entinen puoliso, lapsipuolen toinen vanhempi, sukulaiset, kulttuuri ja yhteiskunnalliset tahot).

Väitöskirja julkaistaan kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia sarjassa.
Kirjaa myy Yliopistopaino: books@yliopistopaino.fi
Väitöskirja on myös eletroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: ethesis.helsinki.fi